Niinpä. Juokseminen on alkanut maistua oikeasti kivalta ja mukavalta tänä vuonna. Kävi ilmi, että olen aina juossut liian lujaa. Niinpä olen harjoitellut tätä "kestävyyttä ja hapenottoa" jo jokusen kuukauden ja se tekee hyvää. Ja vihdoin sain Sarin puhuttua hommaan mukaan. Tai itseasiassa, enemmän kuin vain mukaan, koska todellakin, puolimaratonille ollaan menossa. mahtavaa!! Olin pohtinut tätä vaihtoehtoa pitkään, mutta ei ollut mitään syytä miksi olisin pinneistellyt sinne asti. Mutta siis syksyllä. Jeah. Ja se uskomaton nainen löysi meille blogi-sivutkin. haa. Tänään taas poljeskelin polkupyörällä n 20 km ja tein puutarhatöitä 4 tuntia. Se lisättynä koko päivän kouluun sai mut pitäytymään lenkkipolulta. Mutta huomenna sitten. Olihan tämäkin hyvä lihasharjoitus, vaikkei se asvaltilla juoksemista helpotakaan. Ai niin. Lauantain lenkki asvaltilla meni hyvin. Vielä kun sais tarkat matkat. Mutta siis kymppi menee jo rennosti. Olen kovin iloinen. Niin eli Sari, ei auta kuin juosta "liian hiljaa". Ja itse en olisi siihen pystynyt, ellei olisi ollut kokoajan sykemittaria, joka valvoi mun toimintaa. Siitä oli muutenkin kiva katsella juttuja jälkikäteen. Kävi vaan ilmi, että sitä ei ole koodattu, eli tarvitsen uuden laitteen naisten kympille tai ylipäänsä,, jos aion juosta jonkun kanssa.. ja seuraahan siinä tapahtumassa riittää..